Hyvinvointia etsimässä
- onko sinusta siihen?

27.7.2021

Joskus tuntuu siltä, että elämä on vain räpiköintiä tilanteesta toiseen ja ainoa keino selviytyä on pysyä joten kuten pinnalla. Joinain päivinä jaksaa kyllä uskoa tulevaisuuteen sekä tavoitteiden ja unelmien toteutumiseen. Mutta kun elämä väistämättä heittää eteen yhtä sun toista, tulee päiviä, jolloin kaikki on vain niin hiton vaikeaa. Silloin on yksinkertaisesti helpompi unohtaa kaikki muu ja keskittyä selviämiseen.

Entäpä jos sinulla olisikin lupa onnistua tavoitteissasi kaikesta huolimatta – vaikka elämä tapahtuu? Kun tulee se kiireen, itkupotkujen, häpeän, ahdistuksen, masennuksen, väsymyksen tai surun päivä, sinulla olisi silloin lupa keskittyä selviämiseen ja levätä. Mutta kaikkea hyvää ei tarvitsisikaan aloittaa joka kerta uudelleen. Voisit tulla pois siitä, mitä vuoristoradaksi tai noidankehäksi kutsutaan.

Kuinka monesti olet aloittanut muutoksen ja aina on jotain hankalaa tullut eteen? Olet tuon kaaoksen, epävarmuuden tai pelon keskellä antanut itsellesi luvan unohtaa jo kaikki tehty hieno työ ikäänkuin se olisi turhaa. Halusit juosta maratonin, parantaa perheen ruokailutottumuksia, löytää oman hyvinvointipainosi, etsiä uuden työn, opiskella, harrastaa, rakastaa… Mutta tuli elämä ja pilasi hyvän suunnitelmasi. Sillä on tapana tehdä niin. Ja sitten taas palasit johonkin sellaiseen kohtaan elämässäsi, jossa on ikään kuin turvallista, koska se on tuttua. Pysähtynyttä. Epätyydyttävää.

Tiesitkös, että sinulla on lupa elämässäsi muuhunkin kuin suoraan, ylöspäin menevään, etenevään viivaan? Kerronpa sinulle totuuden – paras elämänviiva on sellainen, jossa on mutkiä, kiemuroita, pysähdyksiä, nousua, laskua, taka-askelia ja kaikenlaista sylpykkää. Sellaisesta viivasta näkee, että olet elänyt.

Hyvinvointiasioiden kannalta on tärkeintä, että et jatkuvasti jankkaa elämänviivallasi eteen-taakse. Siihen kohtaan viivaa tulee muuten niin syvä ura, että joudut lopulta kiikkumaan sieltä ylös hakun ja piikkikenkien kanssa. Äläkä ihmeessä jää istumaan myöskään umpiperään – siellä alkaa pian kasvaa hometta, kaikki haisee ja pölytyt varmasti. Tule ihmeessä pois sieltä ja mene johonkin muuhun suuntaan!

Ihminen kaipaa yhtäaikaa turvallisuutta ja jännitystä, uutta ja vanhaa, rajoja ja vapautta, lepoa ja kuormitusta. Sinä pystyt antamaan itsellesi tätä ja paljon muuta. Sinä pystyt löytämään hyvinvoinnin ja tasapainon. Sinä pystyt saavuttamaan tavoitteita ja unelmia. Sinusta ehdottomasti on hyvinvoinnin löytöretkeilijäksi! Meistä kaikista on siihen.

Voi olla, että tarvitset ajatteluusi hienosäätöä. Kaikkea ei lyödä leikiksi siinä vaiheessa, kun tulee vaikea hetki. Pysähdytään, levätään, otetaan happea. Sitten kun kyetään, jatketaan jälleen siitä, mihin on jääty. Jos jokin ei onnistu, ei ajeta sitä kuin käärmettä pyssyyn – suuntaakin kun voi vaihtaa ja uuttakin kokeilla. Ehkäpä tarvitset tukea. Toiset ihmiset näkevät tilanteesi eri vaiheesta matkaa, eri suunnasta ja erilaisilla laseilla. Voi olla, että ajoitustasi tai tavoitteenasetteluasi pitää tarkastella uudelleen. Kaipaat luultavasti myös keinoja ja välineitä. Niitähän kyllä löytyy!

Tärkeintä kuitenkin on, että pimeimmälläkään hetkellä et koskaan luovuta kokonaan. Tässä!! Heitän sinulle taskulampun pimeyteen. Pelastusköyden uran pohjalle. Huudan umpiperääsi niin kauan, että osaat tulla sieltä pois.

Mitä jos nyt vaan tehtäis sun elämästä hassunhauska, vänkkyräinen ja värikäs teos, jossa on tilaa kaikenlaisille tunteille ja lupa onnistua?!



~HennaElisabet